Aina kun tänne alkaa kirjoittamaan yhtään mitään niin ensimmäinen ajatus on että apua kuinka aika kiitää ja että mitä mä nyt oikeastaan olen ehtinyt tekemään? Uskomatonta mutta totta, minulla on täällä Ancoragessa enää kolme viikkoa jäljellä! Sen jälkeen viikon työreissu Kanadaan, yhdeksi yöksi takaisin ja sitten kotiin. Matkustusaika takaisinpäin on aikaeronkin vuoksi pitkä, noin kaksi vuorokautta. Viime Amerikan reissun jälkeen vuonna 2012 toivuin jetlagista ainakin viikon, se on paljon pahempi aina siihen suuntaan, sitä vaihetta en kyllä odota yhtään innolla.
No niin, mitä on tapahtunut huhtikuussa, jota en ole tänne maininnut? No olen osallistunut kahteen mielenkiintoiseen konferenssiin täällä Anchoragessa, toisessa olin vain kuuntelijana ja toisessa pidin esityksen. Esitys meni hyvin, voitin sillä nimittäin ykköspalkinnon PhD-sarjassa ja sain 100 dollarin shekin! Whee. Olen tosi ylpeä ja iloinen tästä tunnustuksesta. Sitten olen suuresti hermoillut kahta tunnin luentoa, jotka olivat molemmat tällä viikolla. Samaten minulla oli viikolla tunnin seminaariesitys Suomeen ja aloitin sen pitämisen kello 23 minun aikaaani. Juu en ole parhaimmillani siihen aikaan vuorokautta, mutta onneksi kollegat ovat melko ymmärtäväisiä. Luennot menivät hyvin ja ihmisiä oli ihan kuuntelemassakin. Jälleen kerran ressasin vähän liikaa, mutta ei sitä passaa kovin huolimattomastikaan vetää täällä. Kielitaito on kyllä kehittynyt kohisten ja varmaan esiintymistaidotkin.
Valitettavasti Hollannin kämppis muutti pari viikkoa sitten pois täältä, jäin häntä kyllä kovasti kaipaamaan, meillä oli tosi mukavaa yhdessä. Varmasti tullaan vielä näkemään jossain päin Eurooppaa.
Mitäs muuta. Olen käynyt melko paljon salilla ja olen tosi ihmeissäni miten nopsaa juoksukunto kehittyy. Juoksen nykyään 40 minuuttia juoksumatolla ilman mitään ongelmia. Ensi kerralla koetan juosta 50 minuuttia. Ei se edes ole niin kamalan tylsää jos on hyvää musiikkia mukana. Ja kyllä, siihen jää koukkuun. Että hyvä näin. Ulkona en kyllä jaksa juosta kymmentä minuuttia putkeen.
Meillä oli tänä viikonloppuna vieraita Fairbanksistä ja sehän tarkoittaa autoa! Kävimme perjantai-iltana ihailemassa auringonlaskua Point Woronzof-nimisessä paikassa, 20 minuuttia kotoa. Se on meren rannalla ja sieltä on hienot näkymät Sleeping Lady-vuorelle ja sieltä näkee myös koko Anchoragen. Hieno paikka, jossa kannattaa käydä jos on kaupungissa.
Siellä oli joillakin jo bonfire sytytetty.
Paikka on lentokentän takana ja pari konetta laskeutuikin melkoisen läheltä.
Alaska Airlines.
Vaarallisia vesiä ja vaarallista mutaa, samaten hylkeitä ei saa lähestyä. Got it.
Siellä se pieneltä näyttävä Anchorage siintää. Tuo oikealla oleva iso musta mötikkä on merijäätä, joka ei ole vielä sulanut.
Anchorage skyline.
Oli kaunis auringonlasku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti